torstai 19. lokakuuta 2017

Minähän en kirjoneuleita neulo!

Minä en tykkää neuloa kirjoneuleita. En. En ole koskaan tykännyt. En. En ikinä omasta tahdostani laita puikoille kirjoneuletta. En. Elämä on helppoa kun on päättänyt jotain ja elää päätöksensä mukaan.

Mutta sitten tuli kaksi asiaa, jotka sotkivat kaiken. Lumi Karmitsa ja Hetkiä Heimolasta podcast. 


Annas kun kerron. Minä olin nähnyt Lumi Karmitsan kirjan Villit vanttuut ja Vallattomat villasukat kirjakaupassa. Olin selannutkin sitä, mutta en tietenkään ostanut. Aivan. Koska minähän en neulo kirjoneuleita. Hankalaa on pitää monia lankoja sormissa samaan aikaan. Eikä se jälkikään ole niin hääviä että viitsisi yrittää. Ihan kiva kirja siis, mutta kun en kertakaikkiaan tarvitse. 

Sitten tuli toinen päivä. Istuin sohvalla ja tabletilla hyppelin neuleblogista toiseen. Jotenkin päädyin Hetkiä Heimolasta -podcastiin. Olen aiemmin monesti lukenut Heimolan hetkistä blogissa, mutta nyt tuli Heimolasta elävää kuvaa ruutuun ja ette arvaa mitä näin. Lumi Karmitsan kirja ja Tsiisukset. Siinä minä, kirjoneuleita osaamaton tuijotin Seijan selitystä miten oli Tsiisukset puikoilla.


Pari päivää myöhemmin kävin kirjakaupasta ostamassa lahjaa nuorelle miehelle. Oikein kivan kirjan kaiken maailman ennätyksistä löysinkin. Kassalla ollessani maksamassa kysyi myyjä ystävällisesti olisiko tarvinnut mitään muuta. Ja mitä minä kuulin itseni sanovan. "Olisiko teillä Lumi Karmitsan kirjaa Villit Vanttuut ja Vallattomat Villasukat?" Olihan niillä. Ja sen jälkeen oli minullakin. 

Tyttäreni Heta tuli käymään ja näytin kirjaa hänelle. Sanoin että vähän olen noita Tsiisuksia ajatellut. Heta innostui samoista lapasista niin että valitsimmekin ensin hänen lapasiinsa langat. JämälankaHanduistani löytyi just sopivat värit. 

Ettekä ikinä arvaa, enkä arvannut minäkään, mutta noita oli ihan hurjan kiva neuloa! 

Langankulutus 72 grammaa.


Olen viime aikoina matkustellut aika paljon junalla. Matkakäsityönä olen koukunnut lapasia. Osan valmistuneista jätin Hetan luo, jaettavaksi kavereille, joiden sormia paleltaa. Osan vein Asunnottomien yön lapaskeräykseen. 


Tuohon keräyskoriin lapasia lahjoittivat myös rakas äitini, sekä ihana ystäväni Marja-Liisa tyttärensä kanssa. 

Langankulutus koukutuissa 526 grammaa. 


8 kommenttia:

  1. Nätit Tsiisukset ja kivoja lapasia muutenkin! (: Lumi Karmitsa on kyllä yks ihan mun suosikkisuunnittelijoista tällä hetkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ihan sama suosikki minulla. :)

      Poista
  2. Kirjoneuleitakin voi oppia tykkäämään. Minäkin olin vuosia sitä mieltä että kirjoneuleet on rumia enkä osaa mutta kuinkas sitten kävikään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kuuluu ehkä siihen "Koskaan ei pitäisi sanoa...." -ryhmään. :)

      Poista
  3. Siististi neulotut lapaset. Kannatti yrittää :)

    VastaaPoista
  4. No hei, ompahan hienot kirjoneulee! Itsellä puikoilla useammat kirjoneulesukt tällä hetkellä. Kyllä siitä oppii pitämään. Kirjoneuleesta siis. :)

    VastaaPoista