perjantai 2. helmikuuta 2018

Voittaja on...

Eli blogini synttäriarvonnan voitti... Tai jos minä aluksi kerron siitä arvonnasta. Ihan ensin suuren suuret kiitokset kaikille osallistumisesta ja ihanista kommenteista. 

Halusin taas perinteisen lappuarvonnan, en mitään "tietokone arpoo"-juttua. Siispä askartelemaan. Ensin tein paperille numerot, jotka leikkasin pieniksi lapuiksi.


Seuraavaksi kirjoitin kaikkien osallistujien tiedot paperille ja numeroin ne. 


Sen jälkeen etsin keittiön kaapista kooltaan sopivan Tupperin arpalapuille. Taitoin jokaisen lappusen kaksinkerroin. 


Lopuksi pyysin aivan superihanaa pikkuapulaista nostamaan kiposta yhden paperilapun. Apulainen oli tosi reipas, nosti lapun ja puristi sen nyrkkiinsä. Pienen keskustelun jälkeen suostui antamaan sen mummulle. Tämän apulaisen kanssa hyväksi havaittuja menetelmiä näihin tilanteisiin ovat esim. "Annatko sen mummulle ja menet itse ottamaan keittiöstä jätskiä." tai "Haluatko mieluummin rusinoita kuin sen paperin?". 


Avasin lapun ja sieltä paljastui numero 10. Listalla kympin kohdalla lukee Iso Gnu! Paljon onnea!


Ja mitäs hänelle sitten lähteekään. Niina Laitisen kirja Villasukkien vuosi, sekä vakkarilukijan lisälahjana kolme kerää aivan unelmanpehmoista lankaa niihin kaikkein ihanimpiin unisukkiin tai sellaisiin saunan jälkeen takkatulen ääressä pidettäviin. 


Tuosta kirjasta vielä sen verran, että kuvissa oleva kirja on minun omani. Palkinnoksi lähtevän olen tilannut Niina Laitiselta omistuskirjoituksen kera. Palkintokirja on tällä hetkellä postissa matkalla Niinalta minulle, mutta varmaankin jo alkuviikosta täällä, joten jokunen päivä menee että pääsen lähettämään. 


Paljon Onnea Iso Gnu!! ♥ Laitatko yhteystietosi osoitteeseen marjaananposti(at)gmail.com

4 kommenttia:

  1. Hei, miten iloinen uutinen. Laitan meiliä.

    Nyt mummi kutoo lisää sukkia tai lapasia lapsenlapsilleen. Kuulivat äitini muistotilaisuudessa lastenlasten eli vanhempiensa( +vanhempiensa serkkujen) muistelevan mammaa. Miten mamma kutoi joka joulu kaikille lapsenlapsilleen sukat ja lapaset ja niissä oli karkkia sisällä ja myöhemmin tuli mukaan myös ksylitolipurkat. Mamman lapsenlapset kasvoivat ja saivat puolisot ja karkit loppuivat, mutta sukkien ja lapasten neulominen jatkui. Ihan viime vuosiin mamma kutoi sukat ja lapaset 14 lapsenlapselleen ja puoliskoille ja 16 lapsenlapsenlapsille. Nyt omat lapsenlapseni tulivat tilaisuudessa kysymään, että "voisitko mummi tehdä samoin kuin mamma. Laittaisit meidän jouluna saamiin sukkiin tai lapasiin karkkia niin kuin mamma." Kai sitä on suvun perinnettä jatkettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihana mamma! Kyllä noin hienoa perinnettä on jatkettava. ♥

      Poista
  2. Jo omaan blogiin laitoin kuvan voitostani. Kävin tiistai-iltanan postissa ja nyt on kat sukat puikoilla. Suurkiitokset ihanasta voitosta!

    VastaaPoista