Kesä saapuu ja sen myötä Nallelle kesähepenet.
Tänä kesänä Nalle sai hiuksiinsa... Tai siis. No ruusun siis kuitenkin.
Kesä saapuu ja sen myötä Nallelle kesähepenet.
Tänä kesänä Nalle sai hiuksiinsa... Tai siis. No ruusun siis kuitenkin.
Tässä kaikki loput tekemäni joululahjat.
Ensin torkkupeitto. Virkattu isoäidinneliön tyylillä, paitsi suorakaiteen muotoon ja yhtenä palana. Lankana Maija, jota kului 840 grammaa.
Seuraavaksi pipot. Näitä oli nopea ja mukava neuloa, kunhan ensin tottui paksuihin puikkoihin. Näihin lankaa meni 792 grammaa.
Ja lopuksi kaikki sukat, joita on kaappiin kertynyt ja joista kaikkia en ole muistanut aiemmin postata. Sukkiin, joita en ole aiemmin blogiin laittanut, lankaa on kulunut 1421 grammaa.
Hyväntekeväisyys on mukava juttu, kun tekee jotain muiden hyväksi, saa itselleen hyvän mielen. Tänä vuonna olen tehnyt lapasia ja pipoja Joulunlapsi-keräykseen.
Joululahjojen tekeminen on mielenkiintoinen projekti. Aluksi ei meinaa keksiä mitään, mutta mitä vähemmäksi aika käy, sen enemmän tekemistä keksii.
Tämä lahjaidea lähti aluksi siitä, että minulle oli jäänyt harmaata, vaaleanpunaista ja vaaleansinistä ontelokudetta aiemmasta mattovirkkauksesta. Päätin virkata niistä pari mattoa. No, eihän se sitten tietenkään niin mennyt. Vaaleilla väreillä en saanut kukkiin riittävää kontrastia. Kävin Taito-keskuksessa ostamassa tummempaa sinistä ja punaista.
Lopulta mattoja valmistui kuusi. Kun laitoin ne yhteen, kuten ensimmäisessä kuvassa, aloin jo miettiä yhtä isoa mattoa. Olisihan se ihana, paitsi silloin kun se pitäisi jotenkin pestä ja saada kuivumaan. Eli vain pieniä mattoja tällä tyylillä.
Yhteensä mattoihin kului ontelokudetta 8760 grammaa. Kunkin maton halkaisija on noin 80cm. Virkkasin nro 12 koukulla.
Mitä kaikkea onkaan jäänyt postaamatta! Tämäkin kesämekko.
Ja nyt joululahjojen kimppuun. Tämä ensimmäinen tosin olikin pikkujoululahja. Puolisoni laulaa kuorossa, ja kuoron pikkujouluihin kerätään arpajaispalkinnot lahjoituksina. Minä lahjoitin sinne tämän pöytälampun, jossa on tekemäni varjostin. Koska sopivaa jalkaa ei kotoa löytynyt, kävin Ikeasta ostamassa lampun, jonka varjostimen tilalle vaihdoin tämän tekemäni.
Seuraavat lamput olivatkin sitten ihan oikeasti aattoillan tarjonnassa.
Tämä varjostimien tekeminen on ihan hurjan kiva harrastus, jos pitää neulojen pistelystä pitkin käsiä. Olen miettinyt, tekisinkö näitä ikinä, ellei varjostinkurssin porukka olisi niin tavattoman mukavaa. Eli pakko tehdä, jos aion siitä seurasta nauttia. 😊