sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Voi minun ranteitani!

Tyttäreni sisustaa kotonaan lastenhuonetta. Löysi torstaina Virkkuri-kirjasta kivan virkatun maton. Lupasin tehdä. Kävimme kudevaraston läpi ja totesimme että valkoista on, mutta ehkä toiseksi väriksi jotain harmaata pitäisi hankkia. Siispä ostoksille käsityökeskukseen.

Työllä ei ollut mitenkään kiire, mutta ainahan siinä käy niin että työtä tehdessä alkaa miettiä milloin saisi valmiiksi jos ahkerasti tekisi. Torstaina siis langat vyyhdeiltä kerille ja toimeen. Lauantaina sain maton valmiiksi. Ranteeni ja peukaloni eivät pitäneet urakasta!

 
Maton halkaisija on noin 120cm, leveämmältä kohdalta hieman yli, kapeammalta alle. Painoa tuli 3,727 kg.

 
Kude on aika paksua trikookudetta, koukku nro 12. Tarkemmin sanoen kaksi koukkua nro 12, ensimmäiselle kävi näin.


Sitten miesten lyhytvartiset sukat. Lankana Novitan Nalle. Langankulutus 78 grammaa.

8 kommenttia:

  1. Olen tehnyt virkkaamalla monta mattoa, osan itse leikatuista kuteistakin. Virkkuukoukkuja meni aika monta, kunnes hommasin metallisen ja isäntä teki putkenpätkästä jatkovarren ja ik:llakiinni. Sitten työ pöydälle ja tyynyt kyynerpäiden alle. Ei muuten paikat kipeydy.
    Tuosta tuli hieno.t. elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota sinun tyyliäsi pitääkin kokeilla heti seuraavan maton kanssa. Kiitos. :)

      Poista
  2. Upea tähtimatto. Itse myös ison keittiömaton tehneeni tunnistan tuskan. Kovaa hommaa virkata, mutta lopputulos palkitsee. Pari lepopäivää ranteelle ja sormille, niin kyllä se siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parin päivän kuluttua miettii jo värejä seuraavaan. :)

      Poista
  3. Sä olet mahdottoman nopea! Voi kun mäkin saisin tehtyä samaa tahtia töitäni =) Todella hieno matto ja lämpimän näköiset sukat ♥ Mukavaa sunnuntai-iltaa ja hyvää alkavaa viikkoa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän nopeuksia ei voi mitenkään verrata, sinulla on siellä pari sen ikäistä työllistäjää mitä minulla ei enää ole. Onneksi. :)

      Poista
  4. Hurja millä vaudilla teit noin ison ja upean maton, ei mikkään ihme että käsiä kolottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kolotukset unohtaa heti kun niistä on päässyt eroon ja voikin alkaa suunnitella uutta mattoa. :D

      Poista