Tapasin kirjailijan

Poikkean nyt täysin linjastani kirjoittaa blogitekstejä vain käsitöistä, mutta on tapahtunut jotain niin hienoa, että se kyllä ansaitsee oman päivityksen blogiin.

Kotikuntani Tuusula tunnetaan hyvin taiteilijoistaan. Täällä Tuusulanjärven ympäristössä on 1900-luvun alkuvuosina asunut taiteilijayhteisö, johon ovat kuuluneet mm. Pekka Halonen, J. H. Erkko, Jean Sibelius, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt. Suuria taiteilijoita kaikki, mutta joku teos oli heilläkin se ensimmäinen.

Tapasin muutama päivä sitten tuoreen esikoiskirjailijan. Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin toukokuussa. Kysyin oliko kirjoja tulossa lisää ja hän vastasi että kirjoittaa parhaillaan kahta kirjaa. Kysyin myös kirjan kansikuvasta ja kuvituksesta, hän kertoi niiden olevan isojen siskojen tekemiä. Lopuksi kysyin hänen ikäänsä, johon hän vastasi olevansa 9-vuotias, mutta olleensa silloin 8v kun kirjoitti kirjan. Eikö ole huikeata! Meillä on 9-vuotias kirjailija, jonka kirjan kuvituksista huolehtivat isosiskot! 

Ostin kaksi kirjaa. Ajatus on antaa ne lahjoiksi, mutta pakko oli varovasti sivuja raottaa ja vähän kurkistaa mitä kirjassa tapahtuu. Juoni vaikutti tapahtumarikkaalta ja jännittävältä. Olisikohan sittenkin pitänyt ostaa vielä kolmaskin kirja, itselleni. 

Lisää aiheesta löytyy facebookista Jennin tarinat ja Instagramista @jennin.tarinat. 

LankaPaja kuvina

Olin sunnuntaina Lentävän Lapasen järjestämässä LankaPajassa Tuusulan Krapin Pajassa. Tällaista siellä oli.

Veera Välimäki vastaamassa kysymykseen Miksi harmaata raitaa. 

Handun Ilu opasti lankalankun värjäämisessä. 

Kirjontanappi.

Janina Kallion huiveja esillä, sekä suomenkieliset ohjeet niihin pakattuna kauniisiin kansiin. 

Järjestäjätiimin kahvitauko. ♡

Projektipussukka tulossa.

Lankoja, lankoja, lankoja...

Vitamiineja.

Taukoliikuntaa ammattilaisen ohjauksessa.

Janina Kallio kertoi miten hänestä tuli neulesuunnittelija.

Lainehilla-huivin kokoontumisajot.

Kiitos Taina ja Tarja, Lentävä Lapanen! ♡ Olette parhaita! Joko voi ilmoittautua seuraavaan LankaPajaan? 

Onko sinulla lämmin koti?

Kaikilla ei ole. EHYT ry:llä on käynnissä Auta asunnotonta - lahjoita lapaset -kampanja, jossa kerätään asunnottomille käsineitä. Kampanjassa kerätyt lapaset, sormikkaat, kintaat, hanskat, vanttuut, rasat ja muut vastaavat jaetaan asunnottomille Asunnottomien yönä 17.10. 

Olisiko sinulla mahdollisuutta lähteä mukaan kampanjaan? Osallistua voit neulomalla, virkkaamalla, koukkuamalla tai miten vaan tekemällä lapaset ja toimittamalla ne keräyspisteeseen. Kampanja on valtakunnallinen, joten keräyspisteitä löytyy ympäri Suomen. Lista löytyy osoitteesta www.ehyt.fi/lahjoitalapaset. Myös Facebookista löytyy kampanjan sivut Auta asunnotonta - lahjoita lapaset 2018. 

Lapasia ja muita villa-asusteita kerätään 15.10 saakka.

Aikaa on vielä reilu puolitoista kuukautta, joten eiköhän panna hihat heilumaan ja varmisteta ettei ensi talvena kenenkään sormia palella. Mitäs sanot?

Ylisöpöä!

Ymmärrän ettei kukaan teistä näe kuvassa lapasia ja sukkia, malli vie kaiken huomion. 😍 

Junasukkien ohjeella sukat, sekä mallia hieman muuntaen lapaset. Lapasissa kämmenosa on neulottu kaksinkertaiseksi, eli ensin ihan tavallisesti lapaset ja sitten poimittu resorin reunasta silmukat uudelleen, lisätty 1 silmukka joka puikolle ja neulottu uusi kämmenosa edellisen päälle. Ei pitäisi pieniä käsiä paleltaa. Lankana KlompeLOMPE, 40% alpakkaa, 40% merinovillaa, 20% nailonia. Langankulutus yhteensä 80 grammaa.

"Käy kiirehtäin tyttönsä luo...

...poika vallaton tuo." Noin lauloi Tapio Rautavaara elokuvassa Tytön huivi, laulukin oli samanniminen. Vuosi oli 1957. Minulla oli samansuuntaiset hommat vähän aikaa sitten. Ei, en laulanut. Ei, en näytellyt elokuvassa. Minä neuloin huivin.

Jopa kaksi huivia. Tähän ensimmäiseen löytyy ohje Dropsin sivuilta nimellä Point the Way. Lankana vanhaa Novitaa, muistaakseni vyötteessä luki Polku. Mukavaa ainaoikein posotusta telkkaria katsellessa tai junassa istuessa. Langankulutus 149 grammaa. 

Toinen on Pirjo Iivosen Unelmien huivit -kirjasta huivi Syysvilja. Lankana ihana Madelinetosh, 100% merino. Tämä lanka pääsi uusiokäyttöön, olin muutama vuosi sitten neulonut tästä itselleni liehuvahelmaisen jakun, joka ei sitten ollutkaan käytössä mieluinen. Lankaa on vielä toinen mokoma jäljellä, saa nähdä mitä siitä tulee. Langankulutus 156 grammaa.

Väärinsoitettu kantaatti

Tänä vuonna en osallistunut sukanneulojien kuninkuuskisaan, joka on tietenkin Tour de Sock. Sen sijaan päätin kahden ystäväni kanssa, että neulomme sukkaparin, jonka malli kuuluu ehdottomasti sukkien kuninkuusluokkaan. 

Coffee Cantata -sukat Caoua Coffeelta. Aivan huikea malli. Ohje on hyvä, kaaviot selkeitä, joten ei mitään syytä epäillä etteikö onnistuisi. Siis jos lukisi ohjetta huolella ja tekisi sen mukaan. Minä katselin samalla jalkapallon MM-kisoja ja luin ohjetta hieman hutiloiden. Hätäisesti luettuna kantapää näyttää olevan kierretyillä oikeilla neulottu vahvistettu kantapää. Eli helppo. Kaaviossa oli jotain, mutta osaahan tuon ilmankin. Paitsi että silmukkamäärät eivät nyt ihan täsmänneet. Jäi sitten kantapään jälkeenkin pohjaan liikaa silmukoita. Olisi pitänyt kiiloissa kaventaa enemmän, pohjassa piti ollakin vähemmän silmukoita kuin jalan päällä. Eihän se tietenkään haittaa, paitsi sitten kun on päästy varpaisiin. Silloin ei voikaan enää seurata ohjetta, koska silmukoita on reilusti liikaa. Puranko? En tietenkään. Sävellän kantaatin lopun uudelleen. 

Kaiken säheltämiseni jälkeen minulla on kuitenkin aivan huikean kauniit sukat! 

Lankana Handua. Langankulutus 110 grammaa. 

Seuraavaksi kuva mökkimme tämän kesän vieraista. Olivat tulleet koko suvun voimin. 

Lähes viisikymppisen Kesäyö

Serkkuni täyttää puoli vuosisataa joulukuussa, mutta vietti juhlia jo viime lauantaina. Halusin antaa hänelle lahjaksi jotain itse tehtyä.

Etsin hyllystä Pirjo Iivosen Unelmien huivit ja sieltä Kesäyön. Kun testineuloin kirjan mallit, tein saman huivin oljenkeltaisena. Tästä toisesta versiosta halusin hieman isomman, mutta en halunnut suurentaa puikkokokoa, koska tiheys oli siinä testineuleessani just sopiva. Tämän mallin kokoa on onneksi tosi helppo muokata, tekee vain runko-osaan enemmän kerroksia ja niihin kuuluvia lisäyksiä. Pitsireuna ei ole tarkka rungon silmukkamääristä. 

Jokin aika sitten törmäsin netissä kuvaan huivista, jota ei oltu neulomisen jälkeen pingotettu muotoonsa. Neuloja totesi että "kyllä se käytössä hartioilla siliää, vaikkei pingottaisikaan". Olen eri mieltä. Varsinkaan huivien pitsit eivät pääse oikeuksiinsa ilman pingoitusta, eikä huivin kauneus pääse esiin. Ajattelen, että jos on jaksanut huivin neuloa, se pingoitus on enää pieni vaiva. Seuraavista kuvista näkee millainen huivi on pingoitettuna ja mitä se olisi ilman pingoittamista. Kumpaa mieluummin käyttäisit?

Langankulutus 198 grammaa. Ja lankana oli jotain, mitä en nyt muista. Tarkistan ja laitan siitä tiedon myöhemmin.